Sähköpyörätuolin vetotyypin analyysi: Käytännön opas etuvetoin ja takavetoin valinnassa

Tärkeimmät seikat ohjauksen suorituskyvyn ja tienkäyttösopeutumisen arvioinnissa

Etuvetoluokka: Käytännöllinen valinta monimutkaisten maastojen hallitsemiseen

Etuvetoluokan sähköpyörätuolit sijoittavat suurikokoiset vetopyörät eteen ja pienemmät ohjauspyörät taakse. Tämä rakenne priorisoi esteiden kosketuksen, ja käytännön mittaukset osoittavat, että etuvetoluokan pyörätuolin onnistumisprosentti 5 cm korkean kivijalan ylityksessä on noin 25 % korkeampi verrattuna takavetoluokan pyörätuoliin. Tämä rakenne soveltuu erityisesti monimutkaisiin ulko-olosuhteisiin, kuten sorateihin ja mäkeen.

Etuvetoinnin suunnittelu aiheuttaa kuitenkin merkittäviä rajoituksia: tarvitaan suurempi kääntymissäde, ja ohjaaminen alle 1,2 metriä leveissä kaistoissa edellyttää usein useita säätöjä. Vaikka käyttäjät saattavat kokea lievän eteenpäin kallistumisen mäkiä alaspäin ajaessaan, mallit, jotka täyttävät ISO:n turvallisuusstandardit, on varustettu kaatumisenestolaitteilla, mikä takaa riskin hallittavuuden.

Tämäntyyppinen pyörätuoli soveltuu erityisesti kahteen tilanteeseen: ensinnäkin käyttäjille alueilla, joilla maasto on mäkin­täistä, kuten Kaakkois-Aasian kukkula-alueilla tai vanhojen eurooppalaisten kaupunkien kivikatuilla; toiseksi käyttäjille alueilla, joilla kunnallinen viemäröintijärjestelmä on kehittymätön, jolloin sen vahvat esteiden ylitys­kyvyt selviytyvät tien pohjareikien tai kunnottomien jalkakäytävien kautta. Takaveto: Sileä vaihtoehto kaupunkiliikkumiseen.

Takaveto, markkinoilla vallitseva vaihtoehto (yli 70 %)

käyttää takavetoinnin lisäksi etuvipuutetta. Sen etuna on suoraviivainen vakaus – vetävien pyörien sijoittaminen takareki vähentää ajoneuvon painopisteen siirtymisen riskiä. Testit osoittavat, että samalla nopeudella kaartettaessa takavetoinnilla varustetut mallit näyttävät 3–5 astetta pienempää rullakulmaa verrattuna etuvetoihin malleihin.

Ohjaustarkkuus on toinen keskeinen etu. Takaveto mahdollistaa etupyörien käytön ainoastaan ohjaukseen, mikä mahdollistaa tiukemman kääntymissäteen sisäisissä ympäristöissä, kuten supermarkettien hyllyjen tai sairaalan käytävien välissä. On kuitenkin huomattava, että liukkaalla ja jäisellä pinnalla terävät käännökset voivat aiheuttaa lievää takapyörän luistamista, joten suositellaan sähköisen luisuntorjuntajärjestelmän käyttöä.

Taka-akselin ajo soveltuu erityisesti tiheään kaupunkikäyttöön: Sileät kävelytiet eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa eläkeretkeilyalueilla sekä sisätilat kuten lentokenttäterminaalit ovat suosittuja näille ajoneuvoille. Päivittäisten joukkoliikennekäyttäjien kannalta sileä pääsy ja poistuminen hisseistä vähentää merkittävästi käyttövaikeuksia.